SMARTDOG KOGNITIO

SmartDOGin erilaiset testit ovat kiinnostaneet minua jo joitakin vuosia ja vihdoin sain aikaiseksi viedä Majn testattavaksi! Tieteeseen pohjautuva testi, jossa koiraa ei paineisteta, on erilainen kuin Majn jo käymät luonnetesti ja -kuvaus. Tietysti nekin tarjoavat arvokasta tietoa koirasta ja sen käytöksestä, ainakin kyseisinä hetkinä, mutta ne eivät kerro samalla tavalla koiran kognitiivisista kyvyistä, jotka ovat harrastusten kannalta melko oleellinen osa koiran elämää. Lisäksi hieman pehmona ajattelin, että on koiralle mukavampi päästä välillä johonkin mukavaankin testaukseen, ettei aina olisi aaveita tai uhkaavia ohikulkijoita. 

Minua kiinnosti myös suunnattomasti, näkyykö luonnetestissä todettu Majn impulsiivisuus tässä testissä. Näkyihän se. Impulsiivisuus on mielenkiintoinen piirre, jonka tiedostin kunnolla koiran mahdolliseksi ominaisuudeksi vasta kun Maj luonnetestissään temperamentiltaan sellaiseksi kuvattiin. Se on ymmärtääkseni käsitteenä melko monitulkintainen ja laaja ja impulsiivinen koira voi olla monella tapaa. Haluaisin joskus kirjoittaa impulsiivisuudesta laajemminkin, mutta ainakaan vielä en tiedä tarpeeksi, saati ymmärrä tuota itsehillinnän vastakohtaa.

Maj pääsi testeistä laajimpaan, kognitioon, jossa arvioidaan koiran kognitiivisia kykyjä, kuten nimestä voi jo päätellä. Testissä mitattavia yksittäisiä osa-alueita ovat itsehillintä, eleet, ongelmanratkaisu, looginen päättely, "valehtelu" (vihje vai oma päättely), muisti, sosiaalinen oppiminen, aktiivisuus, suhtautuminen vieraaseen ihmiseen ja tilaan tutustuminen. Testi kesti 1,5h pienellä tauolla ja sen lopuksi omistaja ainakin oli jo suhteellisen puhki. Testistä saatavan raportin sanottiin tulevan parin viikon sisään ja se tuli lopulta viikon ja kahden päivän kuluttua.

Majn raportti näytti tältä:

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA 

Maj on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu aluksi rauhallisesti uuteen tilaan. Tehtäviä Maj suorittaa suurella innolla ja vauhdilla! Vireen noustessa Majlle tulee helposti virheitä ja sen on hetkittäin vaikea oppia kiihtymyksen vuoksi. Kierrosten laskiessa koira malttaa taas keskittyä ja pystyy ratkomaan vaativiakin tehtäviä onnistuneesti. Maj motivoituu erinomaisesti niin makupaloista kuin tehtävistäkin ja on pitkäjänteinen ja sinnikäs. Majlla on testissä useita vahvuuksia, kuten hyvä ihmisen eleiden lukukyky, monipuoliset ongelmanratkaisustrategiat, kyky loogiseen päättelyyn ja hyvä muisti. 

Maj käyttäytyy sylinteritestissä impulsiivisesti. Maj lukee kohtuullisen hyvin ihmisen elekieltä. Parhaiten koira ymmärsi kahta käsielettä sekä jalalla näyttämistä ja vaikein oli katseella ohjaaminen. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Majlle helppo ja koira ratkaisi myös loogisen päättelyn tehtävän, joka on testin vaikein. Maj on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija. Maj muistaa kolme toistoa (neljästä) muistitehtävästä oikein, mikä on hyvä suoritus. Maj painaa namikonetta sosiaalisen oppimisen tehtävässä, mutta osuu nappiin vahingossa. 


YKSITTÄISET OSA-ALUEET 

ITSEHILLINTÄ 

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla erinomainen harrastuskoira – toisinaan arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa, riippuen koiran muista ominaisuuksista. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita – ei kuitenkaan aina. Impulsiivinen koira kiihtyy helposti, ja voi täten havainnoida puutteellisesti informaatiota ympäristöstä, ja esim. käsillä olevasta tehtävästä. Impulsiivinen koira myös helposti innostuu asioista, ja sen vire nousee helposti, mikä on etu koulutuksessa. 

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Impulsiivisuus näyttää olevan koiralla voimakkaasti periytyvä ominaisuus. 

Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka etuina on lyhyt kesto ja soveltuvuus kaikille roduille. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille eläinlajeille, koira mukaan luettuna, mutta sen soveltuvuudesta keskustellaan edelleen. Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.  

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Palkkio näköärsykkeenä häiritsee koiraa todella paljon; Maj yrittää ottaa ruokaa toistuvasti lasin läpi, siitä huolimatta, että se oppi juuri ottamaan ruoan sylinterin sivusta. Koira käyttäytyy tässä sylinteritestissä impulsiivisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77%- Majlla tämä oli 0%. 

ELEET 

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä ominaisuus koiralla. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Maj ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 73% oikein. Vaikein osio koiralle oli selkeästi katseella osoittaminen. Kolmesta eleestä Maj sai kaikki oikein: suoralla kädellä näyttäminen, jalalla ohjaaminen ja kädellä ristiin osoittaminen. 


ONGELMANRATKAISU - V-AITA 

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Maj ratkaisee tehtävän erittäin nopeasti 11 sekunnissa. Koiraa ei häiritse näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärtää nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä. 

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ 

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi omistajan mielestä. Pääosin itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa, tekemällä yhteistyö ihmisen kanssa kannattavaksi. Ominaisuus on kuitenkin periytyvä ja eroaa paljon rotujen välillä. Mikäli koira hylkää rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei rasiassa oleva palkkio ole tavoittelemisen arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen eteen paljonkaan), tai että muut asiat kiinnostavat enemmän. Toisinaan koira tulee tehtävässä epävarmaksi, ja hylkää rasian lähtien tekemään haistelua sijaistoimintona, vaikka tila ei muuten kiinnostaisikaan koiraa. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Aluksi Maj tekee jonkin verran itsenäistä työtä (9%) mutta vaihtaa nopeasti strategiaa ja pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan ihmisiltä apua pyytäen (91%). Apua Maj pyytää kaikilta ihmisiltä käyttäen erityisesti haukkuilmaisua ja kokeillen myös muita temppuja.  

LOOGINEN PÄÄTTELY 

Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava tehtävä koiralle. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 39% koirista ymmärtää tehtävän. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Maj ymmärtää selvästi loogisen päättelyn tehtävän. Se tarkoittaa, että koirasi ymmärtää ongelman ja ilmiön sen takana. Tällaisen kyvyn omaava koira pystyy uudessa tilanteessa ratkaisemaan ongelmia, vaikka ei ole niitä aikaisemmin kohdannut. Koirasta riippuen, saattaa olla, että tällainen koira turhautuu helppoihin harjoituksiin. Koira saattaa myös oppia keskimääräistä nopeammin. 

VIHJE VAI OMA PÄÄTTELY (HUIJAUS) 

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Majta itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten  häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee  sinne, minne namin näki menevän. 

MUISTI 

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran odotuksen kärsivällisyys tai kärsimättömyys saattaa myös vaikuttaa muistamiseen, ja monesti koiran kärsimätön ja levoton odotus ei edistä muistamista. Testissä muistitulokseen vaikuttaa myös koiran vireys, tunnetila ja motivaatio muistettavaa asiaa kohtaan - se saattaa siis vaihdella samalla koiralla eri päivinä. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Maj muisti oikein kolme viimeistä aikaa neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s), mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Maj odotteli rauhallisesti. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä kaksi aikaa oikein. 

SOSIAALINEN OPPIMINEN 

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät matkimaan ihmistä. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy pyytämään apua, sen sijaan että se itse lähtisi painelemaan nappuloita. Toisinaan koira kiihtyy, ja haluaa vain hajottaa koneen.  

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Maj painaa oikeaa nappia, mutta se osuu nappiin vahingossa kokeiltuaan ensin paljon muuta. Se, että koira yrittää ylipäätään selvittää tehtävää, kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Maj pyytää myös ihmisiltä apua tehtävän ratkaisuun. 

AKTIIVISUUS 

Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koirasi aktiivisuus testissä oli 37. Tietokannassa voit verrata koirasi aktiivisuutta saman rotuisten sekä kaikkien rotujen yhteenlaskettuun keskiarvoon. 

SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS 

Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys persoonallisuuspiirre, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Perimän lisäksi erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testin alussa katsottiin koiran ensisijaista reaktiota ja suhtautumista sille vieraaseen testaajaan. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Maj suhtautuu testin alussa vieraaseen ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti – koira on avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan.

TILAAN TUTUSTUMINEN - ARKUUS-ROHKEUS 

Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus (FitBark), myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä testin alussa mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran sen esim. kotioloissa näkyvä aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa aluksi jännittää uusi tilanne. 

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:  

Koira on aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustuu osaan huoneesta. Omistajien saapuessa tilaan koira alkaa liikkua selvästi vauhdikkaammin ja aktiivisemmin. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ONKO KOIRANI JALOSTUSMATERIAALIA?

UUSI BLOGI